Muistisairaudet

Yleisimpien muistisairauksien tunnistaminen, vaikutukset ja arjen tuki

Muistisairaudet yleistyvät Suomessa nopeasti väestön ikääntyessä ja ne koskettavat jo satojatuhansia ihmisiä sekä heidän läheisiään. On arvioitu, että Suomessa on noin 150  000 diagnosoitua muistisairautta sairastavaa henkilöä ja vuosittain diagnoosin saa noin 23 000 ihmistä lisää. Muistisairaiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä lähes 250  000:een, joka tulee haastamaan sekä terveydenhuollon että jokaisen meistä pohtimaan muistisairauksien ennaltaehkäisyä, varhaista tunnistamista ja oikea-aikaista tukea.

Mikä on muistisairaus?

Muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, jotka heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä, kielen tuottamista, ajattelua ja arjessa selviytymistä. Suomessa muistisairaudet luokitellaan neurologisiksi sairauksiksi, jotka kehittyvät hitaasti vuosien aikana ja johtavat lopulta dementiaan. Dementia on oireyhtymä ja muistisairauksien lopputila, jossa kognitiiviset taidot ovat heikentyneet merkittävästi.

Vaikka muistin heikkeneminen voi liittyä myös ikääntymiseen, stressiin, masennukseen tai elimellisiin sairauksiin, on tärkeää, että mahdollisiin muistioireisiin puututaan ajoissa. Oikea, ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tehty diagnoosi auttaa löytämään sopivan hoitomuodon ja tukitoimet varhaisessa vaiheessa, mikä parantaa sairastuneen elämänlaatua merkittävästi.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti aiheuttaa 60–80 % kaikista muistisairauksista. Sairaus etenee hitaasti ja sen varhaisimpia merkkejä ovat lähimuistin heikkeneminen, uuden oppimisen vaikeudet ja arjen toimintoihin liittyvät haasteet.

Sairauden edetessä oireet laajenevat hahmottamisen vaikeuksiin, puheen tuottamisen haasteisiin sekä aika- ja paikkaorientaation heikkenemiseen. Suomessa Alzheimerin taudin diagnoosi perustuu aina huolelliseen kliiniseen tutkimukseen, jossa yhdistyvät oirekuvan selvittäminen, erilaiset muistitestit, kuvantaminen ja laboratoriotutkimukset. Pelkkä kuvantamislöydös ei riitä vielä diagnoosin asettamiseen.

Lääkkeellinen hoito, kuten asetyylikoliiniesteraasin estäjät tai memantiini, voivat lievittää oireita ja tukea toimintakykyä erityisesti taudin alku- ja keskivaiheessa.

Vaskulaarinen dementia eli verisuoniperäinen muistisairaus

Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin muistisairaus. Se syntyy aivojen verenkiertohäiriöiden, pienten tai suurten infarktien tai verisuonivaurioiden seurauksena. Oireet voivat alkaa äkillisesti esimerkiksi aivoinfarktin jälkeen tai ne voivat kehittyä vähitellen.

Verisuoniperäiselle muistisairaudelle tyypillisiä oireita ovat toiminnanohjauksen haasteet, aivojen tiedonkäsittelyn hidastuminen, kävelyn ja tasapainon epävarmuus sekä tarkkaavaisuuden heikkeneminen. Myös masentuneisuutta ja muita persoonallisuuden muutoksia sekä vireystilaan liittyviä haasteita voi ilmetä.

Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen muistisairauden yhdistelmä on hyvin tavallinen erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä.

Vaskulaari dementian lääkehoito keskittyy ensisijaisesti taustalla olevien, verisuonisairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa esimerkiksi korkean verenpaineen ja kolesterolin lääkehoitoa. Fysio-, toiminta- ja puheterapioilla voidaan saada pientä kuntoutumista aikaan sekä ylläpitää olemassa olevaa toimintakykyä mahdollisimman pitkään.

Lewyn kappale -tauti

Lewyn kappale -tauti on saanut nimensä solunsisäisten Lewyn kappaleiden kertymisestä aivojen kuorikerroksen alueelle. Sairaus vaikuttaa sekä muistiin että fyysiseen toimintakykyyn. Se muistuttaa monin tavoin sekä Alzheimerin tautia että Parkinsonin tautia. Vaikka tiedämme mistä sairauksen oireet johtuvat, taudin varsinainen syy on toistaiseksi tuntematon.

Lewyn kappale -taudin oireet ilmenevät yleensä vähitellen. Tyypillisiä ensioireita ovat kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen sekä tarkkaavaisuuden ja vireystilan vaihtelut. Myös REM-unen aikaiset oireet ovat yleisiä ja tärkeitä markkereita diagnoosin kannalta. Taudille tyypillinen piirre on toistuvat näköharhat, jotka voivat olla erittäin yksityiskohtaisia ja todentuntuisia.

Taudinkuvaan kuuluu myös Parkinsonin taudin piirteitä, kuten liikkeiden hidastumista, vartalon jäykkyyttä ja kävelyhäiriöitä. Lisäksi sairastuneella voi esiintyä lyhyitä tajunnanmenetyskohtauksia, kaatumisia, sekavuutta ja käytösoireita.

Lewyn kappale -tautiin ei ole olemassa parantavaa lääkitystä tai hoitoa. Taudin aiheuttamia oireita, kuten jäykkyyttä tai käytösoireita voidaan kuitenkin pyrkiä helpottamaan erilaisilla lääkkeillä sekä kuntoutuksen, kuten fysioterapian keinoin.

Otsa-ohimolohkorappeumat ja otsalohkodementia

Otsa-ohimolohkorappeumat ovat muistisairauksien ryhmä, johon kuuluu useita tautikokonaisuuksia. Näistä yleisin on otsalohkodementia. Otsalohkot ohjaavat aivojen toiminnanohjausta, käyttäytymistämme ja impulssikontrollia. Kun otsalohkojen toiminta häiriintyy, muuttuu ihmisen käyttäytyminen usein merkittävästi.

Otsa-ohimolohkorappeumat vaikuttavat useimmiten tunteiden säätelyyn, käyttäytymiseen ja puheen tuottoon. Sairaus voi ilmaantua jo työikäisenä ja onkin yksi yleisimmistä työikäisillä todettavista muistisairauksista. Oireet voivat näkyä esimerkiksi persoonallisuuden muutoksina, estottomuutena, impulsiivisuutena, vaikeutena suunnitella tai aloittaa tehtäviä sekä puheen köyhtymisenä ja sanojen hakemisena. Varsinaiset muistiongelmat ilmenevät tyypillisesti vasta sairauden myöhäisemmässä vaiheessa.

Otsa-ohimolohkorappeumiin ei ole toistaiseksi löydetty parantavaa lääkehoitoa. Sairastuneen arkea kannattaa tukea säännölisellä päivärytmillä ja arjen aktiivisuudella. Liikunta ja mielekäs tekeminen tukevat niin sairastuneen, kuin läheistenkin vointia.

Muistisairauksien riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Muistisairauksien tunnetuimmat riskitekijät liittyvät ikääntymiseen ja elintapoihin. Kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, vähäinen liikunta, tupakointi ja yksipuolinen ruokavalio lisäävät muistisairauksiin sairastumisen riskiä. Muistisairauksien ennaltaehkäisy perustuu terveellisiin elintapoihin ja aivoterveyden vaalimiseen.

Aktivoi aivoja monipuolisesti läpi elämän
Liiku säännöllisesti ja monipuolisesti
Suojaa aivojasi ulkoisilta vammoilta
Syö terveellisesti ja monipuolisesti
Ennaltaehkäise ja hoida hyvin sydän- ja verisuonitauteja

Pitämällä huolta aivoistasi, voit siirtää muistisairauden puhkeamista useilla vuosilla.

Varhainen tunnistaminen ja diagnoosin merkitys

Suomessa diagnoosi viivästyy tutkimusten mukaan keskimäärin yli kaksi vuotta. Tämä kertoo siitä, että ensimmäisiin oireisiin ei useinkaan reagoida riittävän nopeasti. Viivästymiselle on useita selityksiä. Moni muistisairas ei hakeudu tutkimuksiin ajoissa, koska hän ei itse huomaa oireita tai pyrkii vähättelemään niitä. Oireita pidetään helposti myös luonnollisena osana ikääntymistä, mikä voi johtaa siihen, että sekä sairastunut, että hänen läheisensä ajattelevat tilanteen olevan normaalia vanhenemista.

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja diagnosointi on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun pyritään turvaamaan sairastuneen toimintakyky, hyvinvointi sekä mahdollisimman pitkään jatkuva sujuva ja itsenäinen arki. Mahdollinen lääkehoito tulisi aloittaa niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista, jotta lääkehoidon hyödystä saadaan irti paras hyöty. Myös varhainen kuntoutus ja arjen tukitoimien käynnistäminen ovat tärkeässä asemassa toimintakyvyn ylläpidon kannalta.

Loistohoivan rooli muistisairauksien hoidossa

Muistisairaus ei vie ihmiseltä hänen identiteettiään, historiaansa tai arvoaan. Me Loistohoivassa lähestymme muistisairauksia ennen kaikkea inhimillisyyden ja yksilöllisyyden näkökulmasta. Kohtaamme jokaisen asiakkaan rauhallisesti, kuunnellen ja kunnioittaen. Tiedämme, että koti on monelle muistisairaalle elintärkeä ympäristö, joka tukee muistia, turvallisuutta ja elämänhallintaa. Siksi panostamme siihen, että voimme tarjota ammattitaitoista, lämminhenkistä ja ymmärrystä korostavaa kotiapua muistisairaille ihmisille.

Kehitämme jatkuvasti osaamistamme, seuraamme uusinta tutkimusta ja varmistamme, että tarjoamamme palvelut perustuvat näyttöön ja parhaisiin käytäntöihin. Meille muistisairaan hyvä arki on enemmän kuin kotihoitoa – se on lupaus turvasta, arvokkuudesta ja läsnäolosta.

Anna meidän auttaa - ota yhteyttä jo tänään!

📞 Puhelin: 050 372 1638
📧 Sähköposti: [email protected]

Jaa teksti sosiaalisessa mediassa: