Muistisairaus - milloin tutkimuksiin? - Loistohoiva

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyn osa-alueita. Vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu Suomessa muistisairauteen. 

 

Koska olisi hyvä hakeutua tutkimuksiin?

Muistitutkimuksiin voi hakeutua aina, kun huoli omasta tai läheisen muistista ja toimintakyvystä lisääntyy. Esimerkkejä mahdollisista syistä tutkimuksiin: 

  • Sovittujen tapaamisten unohtaminen (toistuvasti)
  • Esineiden häviäminen (enemmän kuin normaalisti)
  • Asioiden hoitaminen on vaikeampaa kuin ennen, vaikeuksia keskittyä tai asioita sählää enemmän kuin ennen
  • Huomattavia vaikeuksia oppia uusia asioita, kuten kodinkoneen tai esimerkiksi sähköpostin käyttöä
  • Epäluuloisuus tai muistamattomuuden peitteleminen
On hyvä kuitenkin huomioida, että näistä moni on myös normaaleja hektisen elämän oireita.

Epäillyn muistisairauden tutkimisesta ja diagnosoimisesta sekä hoitolinjauksesta vastaa aina lääkäri. Tutkimuksiin hakeudutaan omalle terveysasemalle, jossa tehdään tarvittavat perustutkimukset. Alkuselvityksen jälkeen sieltä lähetetään tarvittaessa lisätutkimuksiin. Hoidossa mukana saattaa olla kunnallinen kotihoito ja/tai yksityinen palveluntuottaja asiakkaan asuessa kotona. Loistohoivassa teemme paljon yhteistyötä kunnallisen kotihoidon kanssa, jotta asiakkaan monipuolinen ja kiireetön hoiva saadaan taattua.

Muistisairauden varhainen vaihe ja mitä silloin kannattaa huomioida

Mitä varhaisemmin diagnoosi tehdään, sen parempi. Varhainen puuttuminen mahdollistaa varhaisen kuntoutuksen, lääkityksen sekä muut toimintakykyä tukevat toimet. 

Ensimmäisinä oireina saattaa näkyä keskittymiskyvyn muutosta. Läheiset saattavat huomautella esimerkiksi muistiongelmista tai arjen sujumisen haasteista. Myös hahmottamisvaikeudet ja eksymiset ovat muistisairauden varhaisen vaiheen oireita. Näiden oireiden pohjalta on hyvä hakeutua tutkimuksiin.  

Tässä vaiheessa on tärkeää ylläpitää tuttua aktiivista elämää ihmissuhteiden, harrastusten ja arjen askareiden parissa. Alkuvaiheessa ulkopuolisen tuen tarve saattaa muistipoliklinikan lisäksi olla esimerkiksi yhdessä oloon tai vertaistukeen painottuvaa, esimerkiksi harrastuksissa käymistä yhdessä tai keskustelua. Varhaisessa vaiheessa myös omainen voi tarvita ulkopuolista tukea esimerkiksi surutyöhön tai muiden tunteiden käsittelyyn. Erilaiset häpeän tai pelon tunteet voivat vaikuttaa omaiseen ja aiheuttaa esimerkiksi eristäytymistä omasta lähipiiristä tai harrastuksista. Myös muut julkiset tilanteet, kuten yhteiset kauppakäynnit tai juhlat voivat jännittää omaista mahdollisten erikoisten, muistisairauden tuomien tilanteiden vuoksi.

 
Otathan yhteyttä matalalla kynnysellä jos sinulla heräsi kysymyksiä tai huolenaiheita. Löydät yhteystietomme alta.

 

 

 

Uusimaa

010 850 9510

uusimaa@loistohoiva.fi

 

Tampere

010 850 9520

tampere@loistohoiva.fi

Löydät tarkemmat yhteystiedot täältä.

Seuraathan meitä jo Instagramissa?

 

vilhelmiina
Vilhelmiina Vesterinen
martta
Martta Keskitalo