Mitä on edunvalvonta ja mitä edunvalvoja tekee?

Elämässä voi tulla hetki, jolloin omien asioiden hoitaminen itsenäisesti ei ole enää mahdollista

Joskus avuntarve voi tulla yllättäen, esimerkiksi onnettomuuden tai nopeasti vaihtuneen elämäntilanteen vuoksi. Muistisairaan kohdalla muutos avuntarpeessa voi olla hyvinkin asteittainen tai tarve toisen henkilön avulle voi suurentua vaivihkaa. Muistisairaan omaisen kohdalla nopeasti lisääntyvä avuntarve voi herättää pelkoa ja hämmennystä. Edunvalvonta ei ole usein se ensimmäinen ratkaisu avuntarpeessa, sillä sitä kevyempiä vaihtoehtoja on useampia.

Usein ensimmäinen askel on ollut läheisten tuki käytännön asioissa ja laskuissa; esimerkiksi maksupalvelukuorien viemisessä postilaatikkoon tai asioiden hoito esimerkiksi valtakirjan tai Suomi.fi-valtuuksien avulla. Luotettu läheinen on voinut yhdessä hoidettavan henkilön ja hänen pankkinsa kanssa sopia tilinkäyttöoikeuden tai laskut on voitu yhdessä ohjata esimerkiksi suoraveloitettavana E-laskuna. Avuntarve voi kuitenkin lisääntyä niin paljon, että esimerkiksi yllä mainitut vaihtoehdot eivät enää riitä asioiden hoitoon. Silloin kyseeseen voi tulla edunvalvonta.

Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia päämiehen omaisuudesta ja taloudellisista asioista

Kaikissa edunvalvojan toimissa tulee huomioida päämiehen etu. Edunvalvoja ei voi tehdä päämiehen edun kannalta ristiriitaisia päätöksiä. Joissakin tilanteissa edunvalvoja voi tarvita holhousviranomaisen luvan päätöksien tueksi. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi omaisuuden panttaaminen ja lainan ottaminen sekä kiinteistöjen myyminen/ostaminen. Edunvalvoja voi tarvita sijaisen sellaisissa tilanteissa, joissa on itse esteellinen; esimerkiksi silloin, kun edunvalvojan ja päämiehen edut ovat keskenään ristiriidassa. Edunvalvojana voi toimia ihmisen läheinen henkilö, esimerkiksi omainen, joka katsotaan sopivan kyseiseen tehtävään. Mikäli omainen olisi tehtävään estynyt tai jostakin muusta syystä päädytään ennemmin ulkopuoliseen edunvalvojaan, edunvalvojana toimii yleinen edunvalvoja. Edunvalvonnan määräämisen tarkempiin kriteereihin voi tutustua Digi- ja väestötietoviraston nettisivuilta.

Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta

Edunvalvontavaltuutuson edunvalvontaa hieman joustavampi versio, jossa henkilö voidaan oikeuttaa edustamaan toista henkilöä edunvalvontavaltakirjalla.

Esimerkkinä; vanhempi voi oikeuttaa lapsensa edustamaan itseään edunvalvontavaltakirjalla. Hoidettavia asioita voivat olla esimerkiksi terveydenhoitoon sekä talouteen liittyvät asiat.

Mikäli omassa tai omaisen tilanteessa tulisi tarve edunvalvontavaltuutukseen, voi prosessin aloittaa tutustumalla tarvittavan valtakirjan laatimiseen tästä.

Edunvalvontavaltakirja eroaa edunvalvonnasta tilintekovelvollisuudessa; määrätyllä edunvalvojalla on vuosittain tilintekovelvollisuus. Edunvalvontavaltakirjassa valtuuttaja voi määrittää, että valtuutettu henkilö antaa tietyin määräajoin viranomaiselle tilin. Kyseinen edunvalvontavaltuutus tulee voimaan holhousviranomaisen vahvistuksella.

Hakemus edunvalvojan määräämiseksi tapahtuu tästä.

Tätä tekstiä kirjoittaessa aiheen asiasisältö on tarkastettu Digi- ja väestötietoviraston Holhoustoimen internetsivuilta.

Lisätietoa: Holhoustoimi Digi- ja väestötietovirasto / Holhoustoimi, PL 1001, 02151 Espoo

Palvelunumero 0295 536 256 (arkisin klo 9-12)

Heräsikö kysymyksiä?

Löydät yhteystietomme ja yhteydenottolomakkeemme täältä.