Milloin muistitutkimuksiin?

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyn osa-alueita. Vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu Suomessa muistisairauteen.

Koska olisi hyvä hakeutua muistitutkimuksiin?

Muistitutkimuksiin voi hakeutua aina, kun huoli omasta tai läheisen muistista ja toimintakyvystä lisääntyy. Esimerkkejä mahdollisista syistä tutkimuksiin:

• Sovittujen tapaamisten unohtaminen (toistuvasti)
• Esineiden häviäminen (enemmän kuin normaalisti)
• Asioiden hoitaminen on vaikeampaa kuin ennen, vaikeuksia keskittyä tai asioita sählää enemmän kuin ennen
• Huomattavia vaikeuksia oppia uusia asioita, kuten kodinkoneen tai esimerkiksi sähköpostin käyttöä
• Epäluuloisuus tai muistamattomuuden peitteleminen

On hyvä kuitenkin huomioida, että näistä moni on myös normaaleja hektisen elämän oireita.

Muistisairaan ja läheisen kokonaisvaltainen tukipalvelu kotiin.

Tutkimuksiin hakeudutaan omalle terveysasemalle, jossa tehdään tarvittavat perustutkimukset.

Epäillyn muistisairauden tutkimisesta ja diagnosoimisesta sekä hoitolinjauksesta vastaa aina lääkäri.

Tutkimuksiin hakeudutaan omalle terveysasemalle, jossa tehdään tarvittavat perustutkimukset. Alkuselvityksen jälkeen sieltä lähetetään tarvittaessa lisätutkimuksiin.

Hoidossa mukana saattaa olla kunnallinen kotihoito ja/tai yksityinen palveluntuottaja asiakkaan asuessa kotona.

Teemme paljon yhteistyötä muistisairaan lähipiirin, kunnallisen kotihoidon tai muiden hoitavien tahojen kanssa. Näin asiakkaan kattava, kiireetön ja hyvä apu kotona saadaan taattua.

Varhainen diagnosointi mahdollistaa varhaisen kuntoutuksen, lääkityksen sekä muut toimintakykyä tukevat toimet.

Mitä varhaisemmin diagnoosi tehdään, sen parempi. Varhainen puuttuminen mahdollistaa varhaisen kuntoutuksen, lääkityksen sekä muut toimintakykyä tukevat toimet.

Ensimmäisinä oireina saattaa näkyä keskittymiskyvyn muutosta. Läheiset saattavat huomautella esimerkiksi muistiongelmista tai arjen sujumisen haasteista. Myös hahmottamisvaikeudet ja eksymiset ovat muistisairauden varhaisen vaiheen oireita. Näiden oireiden pohjalta on hyvä hakeutua tutkimuksiin. Tässä vaiheessa on tärkeää ylläpitää tuttua aktiivista elämää ihmissuhteiden, harrastusten ja arjen askareiden parissa. Alkuvaiheessa ulkopuolisen tuen tarve saattaa muistipoliklinikan lisäksi olla esimerkiksi yhdessä oloon tai vertaistukeen painottuvaa, esimerkiksi harrastuksissa käymistä yhdessä tai keskustelua. Varhaisessa vaiheessa myös omainen voi tarvita ulkopuolista tukea esimerkiksi surutyöhön tai muiden tunteiden käsittelyyn. Erilaiset häpeän tai pelon tunteet voivat vaikuttaa omaiseen ja aiheuttaa esimerkiksi eristäytymistä omasta lähipiiristä tai harrastuksista. Myös muut julkiset tilanteet, kuten yhteiset kauppakäynnit tai juhlat voivat jännittää omaista mahdollisten erikoisten, muistisairauden tuomien tilanteiden vuoksi.