Miten omaishoitajaksi haetaan ja mitkä ovat kriteerit?

Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta palkkiosta, vapaista ja omaishoitoa tukevista palveluista. Hakuprosessi käynnistyy ottamalla yhteyttä kunnan omaishoidon tuesta vastaavaan henkilöön. Hakijalta edellytetään sitoutumista ja kykyä huolehtia läheisestään. Päätös perustuu hoidettavan avuntarpeeseen ja hoitajan soveltuvuuteen. Prosessissa arvioidaan hoidon sitovuus ja vaativuus sekä tarvittava tuki.

Mitä omaishoito tarkoittaa?

Omaishoito tarkoittaa läheisen ihmisen hoitamista ja huolenpitoa, kun tämä ei sairauden, vammaisuuden tai muun erityisen avun tarpeen vuoksi selviydy arjestaan itsenäisesti. Omaishoitaja on henkilö, joka huolehtii perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka tarvitsee erityistä tukea päivittäisissä toiminnoissa.

Suomessa omaishoito on merkittävä osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Se mahdollistaa monelle apua tarvitsevalle asumisen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Yhteiskunnalle omaishoito on myös kustannustehokas vaihtoehto muihin hoitomuotoihin verrattuna.

Omaishoitotilanteita on Suomessa noin 350 000, mutta näistä vain noin 50 000 on virallisen omaishoidon tuen piirissä. Virallisella omaishoidolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kunta on tehnyt omaishoitajan kanssa omaishoitosopimuksen ja maksaa hänelle omaishoidon tukea. Epävirallista omaishoitoa on kaikki muu läheisten antama hoiva ja apu, jota tehdään ilman virallista sopimusta.

Kuka voi toimia virallisena omaishoitajana?

Virallisena omaishoitajana voi toimia hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö, joka on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta. Lain mukaan omaishoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt ja terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään soveltuva tehtävään.

Omaishoitotilanteita on monenlaisia. Omaishoitaja voi olla puolisonsa hoitaja, vanhempi joka hoitaa erityistä tukea tarvitsevaa lastaan, tai aikuinen lapsi joka huolehtii ikääntyvästä vanhemmastaan. Myös muut läheiset, kuten sisarukset tai ystävät, voivat toimia omaishoitajina.

Sukulaisuussuhde ei ole välttämätön edellytys omaishoitajana toimimiselle, mutta käytännössä suurin osa omaishoitajista on perheenjäseniä. Tärkeintä on läheinen suhde hoidettavaan ja aito halu sitoutua hoitamiseen.

Omaishoitajalta edellytetään riittävää terveydentilaa ja toimintakykyä, jotta hän pystyy vastaamaan hoidon tarpeisiin. Tämä arvioidaan hakuprosessin yhteydessä. Lisäksi omaishoitajalta vaaditaan sitoutumista, kärsivällisyyttä ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. On tärkeää, että omaishoitajalla on myös realistinen käsitys omista voimavaroistaan.

Mitkä ovat omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit?

Omaishoidon tuen myöntämisen tärkein edellytys on hoidettavan henkilön avuntarve. Tuen saaminen edellyttää, että henkilö tarvitsee säännöllistä hoitoa tai huolenpitoa jokapäiväisessä elämässään vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Hoidettavan avuntarve arvioidaan yksilöllisesti. Arvioinnissa huomioidaan:

• Toimintakyky ja sen rajoitteet eri osa-alueilla (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen, sosiaalinen)
• Avuntarpeen määrä päivittäisissä toiminnoissa
• Hoidon sitovuus ja vaativuus
• Erityisen tuen ja valvonnan tarve

Kunnan resurssit vaikuttavat omaishoidon tuen myöntämiseen, sillä kyseessä on määrärahasidonnainen palvelu. Kunnat voivat asettaa tuen myöntämiselle tarkempia kriteerejä ja priorisoida kaikkein eniten apua tarvitsevia. Tämän vuoksi kriteerit voivat vaihdella jonkin verran eri kuntien välillä.

Hoitajan soveltuvuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota hoitajan terveyteen, toimintakykyyn, voimavaroihin ja elämäntilanteeseen. Hoitajan tulee kyetä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta, vaikka apuna olisikin muita palveluja.

Myös kodin soveltuvuus omaishoitoon huomioidaan. Kodin tulee olla turvallinen ja sellainen, että siellä voidaan järjestää hoidettavan tarvitsema hoito ja huolenpito. Tarvittaessa kotiin voidaan tehdä muutostöitä esteettömyyden parantamiseksi.

Miten omaishoitajaksi haetaan käytännössä?

Omaishoitajaksi hakeminen alkaa yhteydenotolla oman kunnan omaishoidon tuesta vastaavaan tahoon, joka on yleensä kunnan sosiaalitoimisto tai vanhus- ja vammaispalvelut. Hakuprosessi etenee seuraavasti:

1. Yhteydenotto kunnan omaishoidon tuesta vastaavaan työntekijään
2. Hakemuslomakkeen täyttäminen ja toimittaminen
3. Kotikäynti, jossa arvioidaan hoidettavan palveluntarve ja hoitajan soveltuvuus
4. Palvelusuunnitelman laatiminen
5. Päätös omaishoidon tuesta
6. Omaishoitosopimuksen tekeminen, jos päätös on myönteinen

Hakemukseen tarvitaan yleensä liitteeksi lääkärinlausunto tai muu selvitys hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä. Joissakin kunnissa käytetään myös toimintakykymittareita arvioinnin tukena.

Hakemuksen käsittelyaika vaihtelee kunnittain, mutta yleensä se on noin 1-3 kuukautta. Lain mukaan sosiaalipalveluja koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Hakemuksen käsittelyn aikana kunnan työntekijä arvioi kokonaisvaltaisesti tilanteen ja sen, täyttyvätkö omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset. Arvioinnissa huomioidaan sekä hoidettavan että hoitajan näkökulma.

Mitä omaishoidon sopimuksessa määritellään?

Omaishoidon sopimus on hoitajan ja kunnan välinen toimeksiantosopimus, jossa määritellään hoitosuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Sopimukseen kirjataan ainakin seuraavat asiat:

• Hoitopalkkion määrä ja maksutapa
• Oikeus vapaapäiviin ja niiden järjestämistapa
• Määräaikaisen sopimuksen kesto
• Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä

Sopimukseen liitetään aina palvelusuunnitelma, jossa määritellään hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajan tarvitsema tuki.

Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi, ellei erityisestä syystä sovita määräaikaisesta sopimuksesta. Määräaikainen sopimus voidaan tehdä esimerkiksi tilanteessa, jossa tiedetään hoidon tarpeen päättyvän tietyn ajan kuluttua.

Sopimus voidaan purkaa välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai hoitajan terveyden tai turvallisuuden. Muista syistä irtisanottaessa kunnan puolelta irtisanomisaika on kaksi kuukautta ja hoitajan puolelta yksi kuukausi.

Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. Esimerkiksi jos hoidettavan palveluntarve muuttuu oleellisesti, voidaan palkkioluokkaa tai sopimuksen muita ehtoja muuttaa. Tällöin tehdään uusi palvelutarpeen arviointi ja laaditaan uusi palvelusuunnitelma.

Miten omaishoidon vapaat järjestetään?

Omaishoitolain mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Jos hoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti, hänellä on oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa.

Omaishoidon vapaiden järjestämiseen on useita vaihtoehtoja:

• Lyhytaikainen laitoshoito tai palveluasuminen
• Perhehoito
• Sijaishoitaja kotiin
• Päivätoiminta
• Palveluseteli

Loistohoiva tarjoaa monipuolisia ratkaisuja omaishoidon vapaiden järjestämiseen. Omaishoidon vapaa -palvelusetelillä voimme järjestää osaavaa hoivaa kotiin silloin, kun omaishoitaja tarvitsee lepohetken tai aikaa omien asioiden hoitamiseen. Koulutetut hoitajamme huolehtivat hoidettavasta tutussa kotiympäristössä, mikä on usein miellyttävää sekä hoidettavalle että hoitajalle.

Vapaiden järjestämisen käytännöt sovitaan aina yksilöllisesti. Tärkeintä on, että järjestely toimii sekä hoidettavan että omaishoitajan kannalta hyvin. Vapaat voi pitää kuukausittain tai kerätä pidemmäksi jaksoksi. Vapaiden ajalta voidaan periä asiakasmaksu, jonka suuruus määräytyy lain mukaan.

Jotta omaishoidon vapaat tukisivat parhaiten jaksamista, kannattaa vapaiden järjestämisestä keskustella hyvissä ajoin omaishoidon tuesta vastaavan henkilön kanssa. Loistohoivan omaishoidon vapaaseen liittyvistä palveluista voi kysyä suoraan meiltä.

Millaista tukea omaishoitaja voi saada työhönsä?

Omaishoitaja voi saada työhönsä monenlaista tukea. Kunnan järjestämiä tukimuotoja ovat:

• Omaishoitajan valmennukset ja koulutukset
• Terveystarkastukset
• Hyvinvointi- ja terveysneuvonta
• Kuntoutus
• Tukipalvelut kuten ateria-, kuljetus- ja siivouspalvelut

Vertaistuki on monelle omaishoitajalle erittäin tärkeää. Vertaistukiryhmissä omaishoitajat voivat jakaa kokemuksiaan ja saada ymmärrystä muilta samassa tilanteessa olevilta. Paikallisyhdistykset ja valtakunnalliset järjestöt kuten Omaishoitajaliitto järjestävät vertaistukitoimintaa.

Tarjoamme Loistohoivassa omaishoitajille räätälöityjä tukipalveluja, kuten sijaishoitoa, kodinhoidollista apua ja henkilökohtaista tukea. Palvelumme suunnitellaan aina yksilöllisesti tukemaan juuri teidän perheenne tilannetta ja tarpeita. Laadukas palvelu ja tuttu hoitaja luovat turvallisuutta ja jatkuvuutta arkeen.

Omaishoitajan on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Säännöllinen lepo, liikunta, harrastukset ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen tukevat hyvinvointia. Omaishoidon työn ja muun elämän yhteensovittaminen vaatii suunnittelua, mutta on välttämätöntä jaksamisen kannalta.

Mitä tehdä jos omaishoidon tukihakemus hylätään?

Omaishoidon tukihakemus voidaan hylätä useista syistä. Yleisimpiä hylkäämisen syitä ovat:

• Hoidettavan avun tarve ei ole riittävän suuri tai sitova
• Hoitajan terveys tai toimintakyky ei mahdollista omaishoitajana toimimista
• Koti ei sovellu hoitoympäristöksi
• Kunnan määrärahat omaishoidon tukeen ovat loppuneet

Jos hakemus hylätään, hakijalla on oikeus hakea muutosta päätökseen. Muutoksenhakuoikeus ja -prosessi kerrotaan päätöksen liitteenä olevassa muutoksenhakuohjeessa. Yleensä prosessi etenee niin, että ensin tehdään oikaisuvaatimus kunnan sosiaali- tai perusturvalautakunnalle, ja jos tämä ei johda toivottuun tulokseen, voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Jos omaishoidon tukea ei myönnetä, kannattaa selvittää muita tukimuotoja. Näitä voivat olla esimerkiksi:

• Kotihoidon palvelut
• Tukipalvelut (ateria-, kuljetus-, siivouspalvelut)
• Kelan hoitotuet ja vammaisetuudet
• Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut
• Järjestöjen tarjoama tuki

Tilanteen muuttuessa voi jättää uuden hakemuksen. Esimerkiksi jos hoidettavan kunto heikkenee ja avuntarve lisääntyy, voi omaishoidon tuen kriteerit täyttyä myöhemmin. Myös kunnan määrärahatilanne voi muuttua seuraavana vuonna.

Me Loistohoivassa voimme tarjota tukea ja neuvontaa myös niille perheille, jotka eivät ole saaneet omaishoidon tukea. Palvelumme sopivat kaikkiin hoivatilanteisiin ja ne räätälöidään perheen tarpeiden mukaan.

Omaishoidon tuen tulevaisuus Suomessa

Omaishoito on keskeinen osa suomalaista hoivajärjestelmää, ja sen merkitys tulee korostumaan entisestään väestön ikääntyessä. Omaishoidon periaatteena on mahdollistaa hoitoa tarvitsevan henkilön asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

Tulevaisuudessa omaishoitoa pyritään kehittämään useilla tavoilla:

• Omaishoidon tuen kattavuuden parantaminen
• Palkkiotason nostaminen
• Omaishoitajien jaksamisen tukeminen entistä paremmin
• Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamisen helpottaminen
• Digitaalisten palvelujen ja teknologian hyödyntäminen

Omaishoidon kehittämistarpeita ovat erityisesti alueellisen yhdenvertaisuuden lisääminen sekä omaishoitajien aseman parantaminen. Tällä hetkellä omaishoidon tuen saatavuudessa ja kriteereissä on suuria eroja kuntien välillä.

Me Loistohoivassa näemme omaishoidon arvokkaana voimavarana, jota haluamme tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Tarjoamme yksilöllisiä ja laadukkaita palveluja, jotka vastaavat jokaisen omaishoitoperheen yksilöllisiin tarpeisiin. Loistohoivan palvelut tuovat omaishoitajan arkeen turvallisuutta ja joustoa.

Jos läheisesi tarvitsee hoivaa ja harkitset omaishoitajaksi ryhtymistä tai olet jo omaishoitaja, kannustamme sinua tutustumaan Loistohoivan omaishoidon vapaan palveluihin. Yhdessä voimme löytää ratkaisut, jotka tukevat sekä hoidettavan että sinun hyvinvointiasi.

Omaishoitajana toimiminen on arvokasta työtä, johon tarvitaan tukea ja arvostusta. Omaishoidon avulla monet hoitoa tarvitsevat voivat elää arvokasta elämää omassa kodissaan läheistensä ympäröimänä.