Työikäisen muistisairaus

Muistisairaus liitetään yleensä ikäihmisiin, ja mielestämme työikäisten muistisairauksista ei puhuta tarpeeksi. Suomessa on arviolta noin 7000 ihmistä, jotka ovat sairastuneet muistisairauteen ennen eläkeikää; jopa keski-iässä. Tieto tuo ymmärrystä ja mahdollisuutta vertaistukeen. Mitä aiemmin muistisairaus diagnosoidaan, sitä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa sairauden etenemiseen ja elämänlaatuun.

Läheiselle puolison tai isän sairastuminen muistisairauteen keski-iässä on usein hyvin huolestuttava ja raastava kokemus. Huoli tulevaisuudesta, perheen taloudellisesta pärjäämisestä ja terveydestä on iso. Muistisairaan persoonallisuus saattaa muuttua, mikä luonnollisesti voi aiheuttaa suurta ahdistusta. Muistisairas itse kokee usein avuttomuutta, häpeää ja huolta.

Mistä työikäisen muistisairauden tunnistaa?

Muistisairautta ei ole aina helppo huomata.

Erityisesti työikäisen kohdalla muistisairaus tulee harvoin ensimmäisenä mieleen. Työikäisillä muistiongelmat voivat muistisairauden sijaan liittyä vaikkapa työelämän muuttuviin vaatimuksiin tai työuupumukseen. Muistiongelmien syy on silti aina oleellista tutkia, sillä varhainen diagnoosi auttaa elämän hallinnassa kun tarvittavia muutoksia voidaan tehdä heti. Tutkimuksiin voi hakeutua oman työterveyden kautta.

Muistisairaan toiminta voi hämmentää sekä sairastunutta että ihmisiä hänen ympärillään. Muut saattavat kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että ennen huomaavainen ja toista kunnioittava työkaveri saattaa huomauttaa ylikorostuneen suorasti toisen osapuolen ulkonäöstä. Sopimattomat ja suorat kommentit ovat tyypillisiä muistisairauden merkkejä. Työikäisellä muistisairaus saattaa esiintyä myös vaikeutena selvitä tavanomaisista päivittäisistä asioista, kuten kaupassa käymisestä.

Usein huoli herää ensin työkaverilla, omaisilla tai esimiehellä. Huoleen saattaa liittyä esimerkiksi seuraavia asioita:

• Tiedonkäsittelyyn liittyvät haasteet
• Lähimuistin heikkeneminen
• Uuden oppimisen vaikeudet
• Hienomotoriikan heikkeneminen
• Muutokset käyttäytymisessä

Eläke ei ole aina ainoa vaihtoehto

Työikäisen muistisairaan diagnoosin saaminen ei välttämättä tarkoita, että joutuisi siirtymään eläkkeelle diagnoosin saatuaan. Joskus työnkuvaa muokkaamalla pystytään takaamaan turvallinen työnteko. Jos kuitenkin eläkkeelle jääminen on ainoa vaihtoehto, edessä on suuri muutos sekä sairastuneelle että läheisille. Oli suunnitelma mikä tahansa, tulee muistisairaalle tarjota tukea tulevaisuuden suunnittelemiseen ja sairauden ymmärtämiseen.

Työikäisen muistisairaan perheen tukeminen ja perheen tilanteeseen sopeutuminen on ensisijaisen tärkeää. Itse sairastuneelle sekä läheisille on olemassa erilaisia tukitoimia, kuten vertaistukiryhmiä, sopeutumisvalmennuksia ja vaikkapa erityisesti perheen lapsille tuotettavaa yksilöterapiaa. Myös meidän palvelumme tukee monia muistisairaita ja heidän omaisiaan sellaisella tavalla, kun he itse toivovat. Apu voi liittyä esimerkiksi tärkeän harrastuksen jatkamiseen, yhdessä asiointiin tai ruuanlaittoon samalla kun perhe viettää yhteistä laatuaikaa. Muistisairauden edetessä tuttu tukihenkilö on osoittautunut tärkeäksi monen asiakkaamme kohdalla.

Lue lisää: MUISTIHOIVA

On tärkeää huomioida, että muistisairas itse saattaa kokea voimakasta syyllisyyttä ja avuttomuutta uudessa tilanteessa. Kun muistisairaan kanssa keskustellaan työnkuvan muutoksista ja muihin elämän osa-alueisiin tehtävistä helpotuksista, on tärkeää olla hienotunteinen, asiallinen ja kunnioittava. Sairastuneelle kuuluu oikeus itsenäiseen elämään ja osallistumiseen.

Tiesitkö että...

Muistisairauksien diagnostiikka on yksi syy sille miksi muistisairaudet lisääntyvät suomessa. Diagnostiikan kehittyminen mahdollistaa sairauden havaitsemisen jo varhaisvaiheessa, mikä osaltaan lisää diagnosoitujen tapausten määrää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistisairaus havaitaan, sitä enemmän sen etenemiseen ja sairastuneen toimintakykyyn voidaan vaikuttaa.

Tekstin lähteet:

– THL

– Muistisairaan hoito, Duodecim