Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus ja yleisin dementiaa aiheuttava sairaus maailman laajuisesti. Sen esiintyvyys yleistyy iän myötä ja se on hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Sairaus etenee yleensä hitaasti ja tasaisesti heikentäen vähitellen sairastuneen muistia, ajattelua ja toimintakykyä. Sairaus vaikuttaa merkittävästi sairastuneen arkeen ja itsenäiseen selviytymiseen. Alzheimerin tauti on pitkäaikaissairaus, joka koskettaa myös läheisiä.
Sairaus alkaa yleensä melko huomaamattomasti. Oireet kehittyvät hitaasti, minkä vuoksi Alzheimerin tauti voi alkuvaiheessa jäädä tunnistamatta. Varhainen toteaminen on kuitenkin tärkeää, sillä oikea-aikaisella hoidolla ja arjen tuella voidaan lievittää oireita ja tukea hyvää elämänlaatua pitkään.
Alzheimerin taudin tarkkaa syytä ei vielä tunneta, mutta on todettu, että sen syntyyn vaikuttaa useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Korkea ikä on merkittävin riskitekijä. Sairauden yleisyys kasvaa selvästi iän myötä, mutta normaaliin ikääntymiseen muistisairaudet eivät kuitenkaan kuulu. Sairastumisen riskiä lisäävät myös matala koulutustaso, yksinäisyys, alkoholin runsas käyttö ja tupakointi. Myös keski-iän kohonnut verenpaine, diabetes, korkea kolesteroli, ylipaino ja liikunnan puute lisäävät Alzheimerin tautiin sairastumisen todennäköisyyttä. Lisääntynyt riski sairastumiseen on myös vakavia masennusjaksoja sairastaneilla sekä vakavista päävammoista kärsineillä henkilöillä.
Alzheimerin taudin perinnöllisyys on harvinaista, mutta mahdollista. Varsinaisten mutaatioiden eli yhden geenin virheiden aiheuttamien muistisairauksien lisäksi tunnetaan kuitenkin myös geneettisiä riskitekijöitä, jotka lisäävät riskiä sairastua, mutta eivät aiheuta itse sairautta. Alzheimerin taudin osalta tunnetuin riskitekijä on Apolipoproteiini E4 eli ApoE4 -geeni.
Vaikka perinnöllisyys voi hieman lisätä riskiä, se ei tarkoita, että tauti periytyy automaattisesti. Suurimmassa osassa tapauksissa elintavat ja ympäristötekijät ovat paljon merkityksellisempiä tekijöitä kuin perimä.
Alzheimerin taudin diagnoosi perustuu lääkärin tekemään kokonaisarvioon. Tutkimuksissa selvitetään oireiden laatua, kestoa ja vaikutusta arjen toimintakykyyn. Muistia ja ajattelua arvioidaan erilaisilla testeillä, ja muita sairauksia kartoitetaan verikokein.
Aivojen kuvantamistutkimukset, kuten magneettikuvaus, tukevat diagnoosia ja auttavat poissulkemaan muita oireita selittäviä syitä. Tarvittaessa tehdään myös laajempia neuropsykologisia tutkimuksia. Varhainen diagnoosi mahdollistaa hoidon ja tukitoimien suunnittelun ajoissa, joten tutkimuksiin kannattaa hakeutua mahdollisimman pian, jos oma tai läheisen tilanne mietityttää.
Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta käytettävissä olevilla hoitomuodoilla voidaan lievittää oireita ja hidastaa sairauden etenemistä. Lääkehoitoa voidaan käyttää tukemaan aivojen toimintaa ja vähentämään muisti- ja käytösoireita.
Lääkkeettömällä hoidolla on keskeinen merkitys arjessa selviytymisen kannalta. Säännöllinen päivärytmi, turvallinen elinympäristö, mielekäs ja säännöllinen liikunta ja muu merkityksellinen tekeminen tukevat hyvinvointia. Yksilöllinen kohtaaminen ja rauhallinen vuorovaikutus ovat tärkeitä Alzheimerin tautia sairastavan hoidossa.
Alzheimerin tauti vaikuttaa koko lähipiiriin. Läheiset joutuvat usein ottamaan yhä enemmän vastuuta arjen sujumisesta ja päätöksenteosta. Sairauden edetessä avun tarve kasvaa, ja ulkopuolinen tuki voi olla välttämätöntä.
Ammatillinen ja yksilöllinen kotihoito ja muut arjen tukipalvelut voivat tukea turvallista kotona asumista ja keventää omaisten kuormitusta. Oikeanlainen ja ajoissa saatu tuki auttavat säilyttämään mahdollisimman hyvän elämänlaadun sairaudesta huolimatta.
Tutkimuksiin on hyvä hakeutua viimeistään silloin, jos muisti on heikentynyt selvästi tai arjen toiminnoissa ilmenee poikkeavia haasteita. Usein myös läheisten huomiot muutoksista ovat ratkaisevia. Varhainen diagnosointi hyödyttää sekä sairastunutta että hänen läheisiään.
📞 Puhelin: 050 372 1638
📧 Sähköposti: [email protected]
Jaa teksti sosiaalisessa mediassa:
Jyrki Palomäki perusti Loistohoivan halusta tehdä jotakin merkityksellistä. ”Minulle yrittäjyys ei koskaan ollut vain liiketoimintaa. Halusin rakentaa jotain, jossa ihmiset ovat aidosti keskiössä – sekä asiakkaat että työntekijät.” Tutustu Jyrkin tarinaan.
Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus ja yleisin dementiaa aiheuttava sairaus maailman laajuisesti. Mikä Alzheimerin tauti on, miten se todetaan ja miten sitä voidaan hoitaa? Tutustu aiheeseen.
Loistohoiva laajentaa palveluvalikoimaansa tarjoamalla jatkossa kaikille asiakkailleen maksuttoman etähoidon. Uusi palvelu on matalan kynnyksen asiantuntijapalvelu, joka täydentää kiireettömän kotihoidon kokonaisuutta.
You are currently viewing a placeholder content from Vimeo. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from YouTube. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou need to load content from reCAPTCHA to submit the form. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from Facebook. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More Information