Alzheimerin tauti – oireet, hoito ja arki muistisairauden kanssa

Alzheimerin tauti - oireet ja elämä sairauden kanssa

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus ja yleisin dementiaa aiheuttava sairaus maailman laajuisesti. Sen esiintyvyys yleistyy iän myötä ja se on hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Sairaus etenee yleensä hitaasti ja tasaisesti heikentäen vähitellen sairastuneen muistia, ajattelua ja toimintakykyä. Sairaus vaikuttaa merkittävästi sairastuneen arkeen ja itsenäiseen selviytymiseen. Alzheimerin tauti on pitkäaikaissairaus, joka koskettaa  myös läheisiä.

Sairaus alkaa yleensä melko huomaamattomasti. Oireet kehittyvät hitaasti, minkä vuoksi Alzheimerin tauti voi alkuvaiheessa jäädä tunnistamatta. Varhainen toteaminen on kuitenkin tärkeää, sillä oikea-aikaisella hoidolla ja arjen tuella voidaan lievittää oireita ja tukea hyvää elämänlaatua pitkään.

Mikä Alzheimerin tauti on?

Alzheimerin tauti on aivojen rappeumasairaus, jossa hermoradat ja aivosolut tuhoutuvat vähitellen. Sairauteen liittyy muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa, erityisesti niillä alueilla, jotka vastaavat muistista, oppimisesta ja tiedonkäsittelystä. Vaikka Alzheimerin taudista on tehty paljon tutkimuksia, perimmäistä syytä sille ei vielä tiedetä. Tutkimuksissa on todettu, että sairauden seurauksena aivoihin kertyy haitallisia proteiinikertymiä, jotka aiheuttavat tulehdusreaktiota aivoissa. Tämä johtaa vähitellen aivosolujen tuhoutumiseen.

Alzheimerin tauti etenee yksilöllisesti, mutta useimmiten melko hitaasti. Vaikka sairauteen ei ole parantavaa hoitoa, sen kulkuun voidaan vaikuttaa oireita lievittävillä hoidoilla ja arkea tukevilla ratkaisuilla.

Alzheimerin taudin oireet

Alzheimerin taudin yleisin ensioire on lähimuistin heikkeneminen. Sairastunut saattaa unohtaa äskettäin tapahtuneita asioita, toistaa samoja kysymyksiä tai kokea vaikeuksia uuden tiedon omaksumisessa. Myös sanojen löytäminen ja keskustelun seuraaminen voivat tuntua aiempaa työläämmältä.

Sairauden edetessä muistioireiden rinnalle voi tulla kognitiivisia haasteita. Ajanhahmotus ja arjen suunnittelu heikkenevät, ja arjen toiminnot, kuten raha-asioiden hoitaminen tai liikkuminen tutussa ympäristössä, voivat alkaa tuottaa ongelmia. Sairaus voi aiheuttaa myös muutoksia mielialaan ja käyttäytymiseen – sairastunut voi kärsiä ahdistuneisuudesta, masennuksesta tai olla aikaisempaa levottomampi.

Pitkälle edennyt Alzheimerin tauti heikentää toimintakykyä merkittävästi. Sairastunut tarvitsee apua päivittäisissä perustoiminnoissa, kuten peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Puhe ja ymmärtäminen voivat heikentyä, ja lopulta henkilö on täysin riippuvainen toisten avusta.

Alzheimer

Alzheimerin taudin syyt ja riskitekijät

Alzheimerin taudin tarkkaa syytä ei vielä tunneta, mutta on todettu, että sen syntyyn vaikuttaa useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Korkea ikä on merkittävin riskitekijä. Sairauden yleisyys kasvaa selvästi iän myötä, mutta normaaliin ikääntymiseen muistisairaudet eivät kuitenkaan kuulu. Sairastumisen riskiä lisäävät myös matala koulutustaso, yksinäisyys, alkoholin runsas käyttö ja tupakointi. Myös keski-iän kohonnut verenpaine, diabetes, korkea kolesteroli, ylipaino ja liikunnan puute lisäävät Alzheimerin tautiin sairastumisen todennäköisyyttä. Lisääntynyt riski sairastumiseen on myös vakavia masennusjaksoja sairastaneilla sekä vakavista päävammoista kärsineillä henkilöillä.

Alzheimerin taudin perinnöllisyys

Alzheimerin taudin perinnöllisyys on harvinaista, mutta mahdollista. Varsinaisten mutaatioiden eli yhden geenin virheiden aiheuttamien muistisairauksien lisäksi tunnetaan kuitenkin myös geneettisiä riskitekijöitä, jotka lisäävät riskiä sairastua, mutta eivät aiheuta itse sairautta. Alzheimerin taudin osalta tunnetuin riskitekijä on Apolipoproteiini E4  eli ApoE4 -geeni.

Vaikka perinnöllisyys voi hieman lisätä riskiä, se ei tarkoita, että tauti periytyy automaattisesti. Suurimmassa osassa tapauksissa elintavat ja ympäristötekijät ovat paljon merkityksellisempiä tekijöitä kuin perimä.

Alzheimerin taudin toteaminen

Alzheimerin taudin diagnoosi perustuu lääkärin tekemään kokonaisarvioon. Tutkimuksissa selvitetään oireiden laatua, kestoa ja vaikutusta arjen toimintakykyyn. Muistia ja ajattelua arvioidaan erilaisilla testeillä, ja muita sairauksia kartoitetaan verikokein.

Aivojen kuvantamistutkimukset, kuten magneettikuvaus, tukevat diagnoosia ja auttavat poissulkemaan muita oireita selittäviä syitä. Tarvittaessa tehdään myös laajempia neuropsykologisia tutkimuksia. Varhainen diagnoosi mahdollistaa hoidon ja tukitoimien suunnittelun ajoissa, joten tutkimuksiin kannattaa hakeutua mahdollisimman pian, jos oma tai läheisen tilanne mietityttää.

Muisti

Alzheimerin taudin hoito ja arjen tuki

Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta käytettävissä olevilla hoitomuodoilla voidaan lievittää oireita ja hidastaa sairauden etenemistä. Lääkehoitoa voidaan käyttää tukemaan aivojen toimintaa ja vähentämään muisti- ja käytösoireita.

Lääkkeettömällä hoidolla on keskeinen merkitys arjessa selviytymisen kannalta. Säännöllinen päivärytmi, turvallinen elinympäristö, mielekäs ja säännöllinen liikunta ja muu merkityksellinen tekeminen tukevat hyvinvointia. Yksilöllinen kohtaaminen ja rauhallinen vuorovaikutus ovat tärkeitä Alzheimerin tautia sairastavan hoidossa.

Elämä Alzheimerin taudin kanssa

Alzheimerin tauti vaikuttaa koko lähipiiriin. Läheiset joutuvat usein ottamaan yhä enemmän vastuuta arjen sujumisesta ja päätöksenteosta. Sairauden edetessä avun tarve kasvaa, ja ulkopuolinen tuki voi olla välttämätöntä.

Ammatillinen ja yksilöllinen kotihoito ja muut arjen tukipalvelut voivat tukea turvallista kotona asumista ja keventää omaisten kuormitusta. Oikeanlainen ja ajoissa saatu tuki auttavat säilyttämään mahdollisimman hyvän elämänlaadun sairaudesta huolimatta.

Milloin hakeutua tutkimuksiin?

Tutkimuksiin on hyvä hakeutua viimeistään silloin, jos muisti on heikentynyt selvästi tai arjen toiminnoissa ilmenee poikkeavia haasteita. Usein myös läheisten huomiot muutoksista ovat ratkaisevia. Varhainen diagnosointi hyödyttää sekä sairastunutta että hänen läheisiään.

Anna meidän auttaa - ota yhteyttä jo tänään!

📞 Puhelin: 050 372 1638
📧 Sähköposti: [email protected]

Jaa teksti sosiaalisessa mediassa: